Nyt suunnitelmissa varmaan se, että saahan mentyä agilityryhmään (taino, ei se oikeestaan oo miun kehtaamisesta kiinni, vaan vanhempieni. No joo, ymmärrän heitä ihan hyvin.
Rakastan tuota liinaa! Se on jokaisen lenkkimme pelastus! Se kaulaan, pellolle ja Manuhan tulee luokse! Niitä paria kertaahan, kun Manu on lähtenyt lintujen perään, ei luonnollisesti lasketa ;)
Mutta on se kiva tehdä välillä muutakin kuin hihnalenkkejä. Manu saa kuitenkin rämpiä vähän omilla teillään kunhan on näkyvillä. Liina hillitsee karkaushaluja ihanasti ♡
Ainut huono puoli liinassa on, että se on aina jossain pikku raossa kiinni niin, että koira pitää käydä vapauttamassa. Mutta hyödyt voittaa haitat ♡
Muutenkin Manu on toiminut viime päivinä innokkaasti ja toimeliaasti. Mutta välillä toinen on niin samperin hellyydenkipeä ja yrittää tulla miun ja matikanläksyjen väliin. Ja tottakai Manu voittaa ja saa kunnon halirapsutuslässytyspaijaukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti