Tai no, kaupungilla ja kaupungilla. Käytiin taas vaihteeksi Kiteen keskustassa. Siellä olikin yllättävän paljon koiria ja ohitettavia ihmisiä - ja arvatkaa kenellä oli makupaloja mukana? No ei minulla ainakaan.
Eli, lähettiin normaalisti hallilta käppäilemään. Yhessä vaiheessa meijän takaa tuli koira, mutta se siirty toiselle puolelle tietä. Ja sitten tuli vastaan. Fleksi vaan mahdollisimman lyhyelle, koira lumipenkan ja itsensä väliin ja kävelem mahdollisimman päättäväisesti eteen ja jos yritti vetästä toista päin, niin jalka vaan eteen. Näyttää varmaan vaan vähän siltä, etten saa pideltyy Manua, kun hampaat irvessä sitä pitelen (no en nyt ehkä, mutta melkein :D)
Myöhemmin toisella puolella tietä meni tanskandoggi, mutta Manu vaan vilkuili sitä, mutta yllättävää kyllä se ei ruvennu vinkumaan ja hyppimään ja tekemään sitä sen tanssahtelua. Sitten alko virtaamaan ihmisiä ja ihan hitokseen. Olo oli aika tukala, kun en tiennyt, millon Manunkin hermo pettää, kun niin paljon tulvi ihmisiä. Eikä ne viittiny tietenkään tulla kerralla, vaan pareittain aina jonkun metrin välein, niin piti koko ajan keskittyä. Mutta Manu oli tosi nätisti! Ei ees paljoo välittäny ihmisistä, jotka kuitenkin käveli ihan sairaan läheltä. Pidin kuitenkin jalan valmiina ja hihna oli lyhyellä, mutta Manu käveli tienvartta haistellen ja ympärilleen vilkuillen. Tais sitäkin vähän jännittää ne ihmiset ja ei se varmaan pitkään olis enää kestänyt Olen kuitenkin ihan tyytyväinen tuohon meidän suoritukseen ja Manu sai vähän tuntumaa isompaan ihmismäärään :)
Ja muuten hyvää ystävänpäivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti