Toiminnantäyteistä

Mistähän sitä aloittais? No, jos mennään aikajärjestyksessä.

Lauantaina mentiin isän työpaikan pilkkikilpailuihin ja Manu lähti tietenkin mukaan. Sintin sinttiä en saanut, mutta Manu oli ensimmäiset kaks ja puol tuntia ihan nätisti, vaikka piti vähän öristä isoille (ja tosi pahoille) miehille. Käytiin vähän mehikössä ja Manu makas sammaleella tosi onnellisen näköisenä. Ah, ihanaa, kun aurinko paisto.

No, sitten mentiin grillikatoksen lähelle, johon ihmiset alkoi valumaan siinä vähän ennen yhtä. Oltiin siinä ulkopuolella, kun ihmiset söi sisäpuolella makkaraa. Eräs nainen ja lapsi tuli siihen kaiteen viereen ja se nainen vähän lässytteli onpa söpö koira. Manu sai jotkut kauheet raget ja rupes hirveesti murisemaan ilmeisesti siks, että sillä lapsella oli huppu päässä ja muutenkin oli vähän semmonen tummasävyinen.

Ette arvaa miten hävetti...

Sunnuntaina ei tainnut olla mitään erikoista. Manu oli mukana puusavotassa ja yritti hyppiä puupinojen päälle. Onneks ei käyny mitään.

Maanantai olikin aika kauhea päivä.Fysiikan koe koulussa, klo 15.15 mopon teoriakoe ja klo. 16 Manun rokotus. Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä klo. 18.30 Hyvät tavat -ryhmä.

Teoriakokeen aikana Manu oli veljeni kanssa kävelyllä. Kun sain feilattua kokeeni, lähdimme eläinlääkärille ja Manu sai yksvuotisrokotukset ja uuden rokotustodistuksen, kun vanha otti jalat alleen! Manu meni ihan reippaasti tervehtimään elliä, mutta Manu sai sähkärin hänen paidastaan ja jäi hyvin epäluuloiseksi naista kohtaan. Piikit anto kuitenkin laittaa hyvin ja lääkäri kehui turkkia ja sitä, miten poitsu on rohkaistunu :3

Sitten jäätiin oottelemaan Manun kanssa opetusta ja isä lähti välillä kotio. Suunnattiin koirapuistoon, jossa Mabu jonkin aikaa sitten nuuskutteli hajuja, ennen kuin lähettiin suunnistamaan. Suunnattiin kohti jäähallia, jonka takana olevan hyppyrimäen "takana" piilossa on koulutuskenttä. Tarvottiin verkkaiseen  tahtiin jäähallille asti, mutta kun oltiin menossa kohti hyppyrimäkeä, niin Manu sai kauhean pomppuhyppyloikka-kohtauksen ja se sai päänsä pannasta. En kerenny tehä muuta ku huutaa, kun koira meni jo menojaan niin onnellisen näköisenä. Huusin, lähdin pois, seurasin, ahdistelin, mutta ei. Se vain iloisena veti rallia. 

Ihme kyllä se sitten antoi ottaa ittensä kiinni. Ei kyllä Manulle kunnian kukko laulanu ja paskaisella fiiliksellä treeneihin, jotka alkoi vartin myöhässä. Ei se toki ole mitään, mutta ketutti hytistä kentän ulkopuolella märissä kengissä, koikkelehtivan koiran kanssa odottamassa mattimyöhäisiä.

Viimein sitten aloiteltiin. Ensin otettiin seuruuta ja pujoteltiin  koirien välistä, mikä meki imuttamalla iha jees. Ja istuminen paikallaan, kun muut meni ohi, meni tosi hyvin, en olis ikinä uskonu!

Jatkettiin sitten toivomillani agilityjutskilla. Jaertiin ryhmä puoliks ja harjoteltiin hyppyjä ja putkea. Todella hyvin ja motivoituneena veti molemmat. :) Tais olla hyvää nakkia!

Lopuksi oyettiin vielä luoksetuloa, mikä meni meidän osalta hienosti! :) Kerran kylläkin vaan tehtiin, kun namit loppu kesken. Mutta voin sanoa, että koira oli rätripoikki ja puhki, kun päästiin kotiin!