Uusi vuosi here we come

Wau. Taas yksi vuosi takana. Toisessa blogissani ilmaisinkin jo mielipiteeni new year, new me -bullshitistä, mutta kuitenkin. Olen taas vuoden vanhempi. Olen saanut vuoden lisää kokemuksieni listaan. 2013. Rankka, mutta palkitseva vuosi. Manu, Göksen (=toukokuussa käynyt turkkilainen tyttö), kummipoika, ripari, kerhonohjaus... tässä tämän vuoden tärppejä. Manuhan ei kasva yhdessä yössä täysjärkisemmäksi, kuten en minäkään. Ei kukaan. Emme aloita puhtaalta pöydältä, jatkamme vain samaa rundia päivästä toiseen.


Mutta, halusin silti listata tulevan vuoden tavoitteita, joita ei saavutettu näinä kahdeksana kuukautena. Ja vaikka ne eivät toteutuisi vuonna 2014, niin toivottavasti ainaki joskus. Kehitytään, kehitytään!

• !LUOKSETULO! ja muut peruskäskyt
• Vieraisiin asioihin siedättyminen, kuten tummapukuiset ihmiset, isot koirat
• Muriseminen kuriin
• Pääsisimme toko- tai agilitykurssille
• Junakyyti koettaisiin ja kunnon kaupungissa käytäisiin
• Aloittaisimme mejän
• Vetoharrastusta
• Pari mätsäriä

Vielä vähän tästä päivästä. Tänään ammutaan siis raketteja (myös meillä, mutta rannassa). Olen lähes koko päivän touhunnut Manun kanssa, käyttänyt pyörän kanssa juoksemassa, heitellyt nurmikolle nameja, jotta saa etsiä niitä, opettanut ja kerrannut temppuja, leikkinyt yms. Vielä pitäisi tehdä pitkä lenkki. Kaikki siis sen takia, että tyyppi nukkuisi illalla, eikä välittäisi rakettien jyskeestä, joka kuuluu aika kivasti peltojen yli. Manuhan on vähän ääniarka, tuntemattomat äänet saavat välillä vauhkoksi. Onhan se rohkaistunut hirveästi pennusta, mutta vielä on tekemistä. Meillä kun noihin ääniin tottuu pakostikin, mutta silti uudet äänet saavat jännittämään.

Olisin lenkin tehnyt jo aijemmin, mutta on pitänyt vahtia veljeä ja siivota, sillä kaverini tulee uudeksi vuodeksi ja on täällä piakkoin.

Mutta, hauskaa uutta vuotta!

Vastaukset kysymyksiin

Okei, eli tässä tulevat vastaukset lähettämiinne kysymyksiin. Homma oli yllättävän raskas :D Pari samankaltaista kysymystä tuli, joten yhdistelin niitä, ei varmaan haittaa. Mutta, olkaa hyvät. Heittäkää kommentilla, jos jäi jotain epäselvyyksiä.

Kuinka kauan olet pitänyt tätä blogia? - Toukokuun keskivaiheista, aloitin viikkoa jälkeen kun Manu tuli meille.

Oletko ollut pikku lapsesta asti koirafani?/Milloin sinä rupesit rakastamaan koiria? - No, aina olen pitänyt koirista, pienenä meillä oli seropi, Aku. Sukulaisilla on koiria ja niitä olen hoitanut, niiden kautta varmaan. Hurahdin koiriin kunnolla ehkä joku 6-7 vuotta sitten, mutta aina niistä olen pitänyt.

Mitä tykkäät tehä vapaa ajalla? - Olla Manun kanssa, kirjoittaa, piirtää, löhötä, syödä, katsoa leffoja, tehdä ruokaa, olla kavereiden kanssa. En mitään erityistä :3

Onko koira ehdoton lempieläimesi? - Ainakin tähän mennessä ei ole löytynyt yhtä ihanaa elämänkumppania tai ystävää

Mikä koirissa on parasta? - Niiden persoonat. Miten jokainen on omanlaisensa, aivan kuten ihmiset. Miten ne ovat uskollisia, miten ne tekevät ärsyttäviä/hauskoja tempauksiaan, miten ne saavat hetkittäin olon paremmalle tuulelle. Ja niiden kanssa voi tehdä vaikka mitä!

Lempi/unelmakoirarotu? - Hömm... joskus varmasti hankin jonkinlaisen paimenkoiran (esim. sheltti), syystä koulutettavuus. Unelmana olisi joskus hankkia husky tai sitten joku muu oikein iso koirarotu kuten vaikka berni.

Monta koiraa sulla siis on? - Tasan yksi :) Manu. Muut blogissani esiintyvät koirat ovat ystävieni ja sukulaisteni koiria.

Onko Manu ollu kuin kauan teillä? - Manu tuli meille 11.5.2013 ollessaan 9-viikkoinen. Siitä lähtien se on täällä taapertanut, eli kohta kahdeksan kuukautta :)

Mitä harrastat koirien kanssa? - Tällä hetkellä en mitään, odotan Manun vähän kasvavan, jotta voidaan kokeilla kunnolla agilityä. Perusteita vielä ja luoksetuloa harjoitellaan. Suunnitelmissa kuitenkin on agility, toko, vedätys ja jälki.

....harrastatko mitä muuta? Kirjoittamista ja kerhonohjausta. Jos nämä voi harrastuksiksi luetella :D

Minkä rotuisia koiria teillä on? - Rotujahan on ainakin kolmea, suomenlapinkoiraa, mäyräkoiraa ja luultavasti ajokoiraa, kaikki ovat kylläkin samassa paketissa.

Mitä teidän koira syö? - Jahti&Vahti Junioria + jotain märkämössöö siihen sekaan. Lähinnä täytteeksi tuo mössö. Vähän kaikkea ollaan kokeiltu märkien osalta.

Koiran lempiherkku? - NAKKI. Tai juusto. Eiku kanakierteet. Ja luut.

Minkä ikäinen teidän koira on? - Täyttää 10.1.2014 kymmenen kuukautta.

Millaisia lenkkejä tykkäät koirien kanssa tehdä? - Parasta ovat metsälenkit koirakavereiden kanssa. Tai sitten peltoilu. Varsinkin, jos sattuu sellainen päivä, että pahvipää uskookin jotain. Hihnalenkit on vähän tylsähköjä, mutta niitäkin tehdään.

Haluaisitko kilpailla koirasi kanssa jossakin lajissa? - Manun kohdalla en sellaisesta haaveile (paitsi ehkä jälki?), mutta ehkä jonkun tulevan koiran kanssa, joka omistaa kunnon miellyttämishalun, niin sen kanssa voisi kilpailemaankin ryhtyä. Seropin kanssa virallisiin ei taida päästäkään ?

Manun lempileikki? - Juosta koirakaverien kanssa pellolla. Ihmisten kanssa kaikenlaiset vetoleikit on varmaan parasta.

Mistä sun koirat yleensä innostuu ihan heti? - Nakista.

Miten saat koirasi tulemaan luoksesi? - Noh... vähän kaikkea on kokeiltu :D Tänne-käsky ja jos ei tule, niin eri äänensävyillä sitä, jos ei toimi, niin juoksen poispäin. Se yleensä auttaa ainaskii vieraissa paikoissa.

Joulunpyhät

Olipa muuten rankka viisipäiväinen... Sukulaiset tulivat maanantaina ja viimeiset lähtivät perjantaina puolilta päivin. Onneksi viikkoa vietettiin isän työsuhdemökillä vähän alle kymmenen kilsan päässä. Ihmisiä oli parhaimmillaan 17 + 7 koiraa. Voitte siis kuvitella.

Manunkin joulu meni ihan hyvin. Vähän taisi stressata ihmismäärästä, kovasta melskeestä ja koko ajan iholla olevista koirista (ihan kuin se ite ei olis ollu koko ajan örisemässä oudosti muitten nenän edessä). Ja huomio jäi vähän, kun koko ajan piti olla menossa tai sitten sai huolehtia pari kuukautisesta kummipojasta. Ja tietenkin Manteli ja Manu kiisteli huomiosta. Ihan sama kumpaa silitin niin toinen änkes väliin *huoh*.

Pari kertaa ulkona ei suostunu jäämään kiinni ja sitä normaalia persvakoilua oli ilmassa. Luoksetuloa taas harjottelemaan... kyllä se aina välillä...

Pari kertaa kokeiltiin miten se osaa olla huskyjen kanssa. Manuhan alistu heti ja vingahteli, kun nää huskyt on "vähän" raisuja leikkijöitä. Huskyt oli kyllä puussa kiibni ja Manu vapaana, että olisi saanut lähteä paikalta jos olisi halunnut. Mutta ei, kiersi hihnojen ulottumattomiin ja härnäili huskeja. Sitten taas vinguttiin, kun toinen kutsu leikkiin. Ihme pahvipää...

Joululahjaks Manu sai siis ison nahkarullaluu-jutskan ja pehmolelun. Pehmolelua se ei kylläkään ole vielä saanut, oikeaa hetkeä odotellessa. Emäntäkin sai kivoja lahjoja, pääasiassa astioita ja villaisia juttuja. Veljen kanssa neljä paria lapasia saatoin yhteisiks. Jospa ne vähän aikaa kestäis.

Manu on tän illan vaan nukkunu. Kun tultiin kotiin, kampeutu sohvalle ja venytti ittensä oikeen pitkäks. Raukka päässy melkein viikkoon sohvalle niin tänä iltana koisaili sen edestä. Käytiin myö melkein tunnin lenkillä (koska onnistuin melkein kadottamaan toisen lapaseni). Nukkumista, nukkumista. Mitäpä muuta tähän taloon? Viikko valvottu, ehkä nyt on unen vuoro? Paitsi, että nytkin kello näyttää jo puolta yhtä...

24. luukku

Hauskaa joulua kaikille! Tänään on se suuri päivä!

23. luukku

JEIH! Yhden ainokaisen yön jälkeen saadaan pukkipaistia!

22. luukku

Aamu alkoi peltoilemalla ( siinä 12 maissa). Käveltiin kaupalta kotiin ja oli ihan järkyn liukasta. Pitihän siinä vetää aluks ihtensä nutulleen, mutta hengissä selvittiin molemmat.

Omistajan synttäribailutkin on nyt ohitse. Manusta kaikki muut vieraat, varsinkin lapparin omistaja, olivat kivoja, mutta yksi kaverini, jonka näin viimeksi vuosi sitten, sai järkyttävät murinat niskaansa.

Tummalla asukokonaisuudella on osuutta asiaan. En kyllä tajua, kun itselläkin on joskus aika tummat vaatteet. Kaverini jopa erehtyi heilumaan paikallaan ja siitäkös Manu veti kauheet kilarit. Mieletön murina ja tuntu, että saattas Manu jopa näykätä. Mutta mitään ei tehny, onneks. Säikähin aika pahasti. Ja kaverini oli ollut jo monta tuntia meillä. Vähän kun teki äkkinäisempiä liikkeitä, niin murinavaihde päälle. 

Don't get it. En tajua, mikä pelko sillä on iskostunu tummapukusiin ihmisiin? Pimeelläkin jos kävellään ja tumma takkinen tyyppi kävelee ohi, niin murinat alkaa. Ja ei se kuitenkaan tee mitään, vaan kun tulee kohde lähemmäs, niin haluais vaan iloisesti tervehtiä. Epävarma höpsö. Miten saisin sen tajuamaan, että jos joku hyökkää päälle niin mä kyllä suojelen :D

21. luukku

Nappaskohan Manu viimein sen tontun ku ihme haituva tuolta suupielestä roikkuu?

Ja huomenna kunnon bailut kun uskollinen emäntä täyttää kokonaiset 15 vuotta! No joo, pari hassua kaveria tulee kaakulle ja täti ja mummo käväsee. Että 15. vuos ei lähde kovin sutinalla käyntiin. Sen sijaan maanantaina on vilinää ja vilskettä senkin edestä!

20. luukku KYSY KYSYMYS

Uskaltaisinko laatia kysymyspostauksen :) Eli, kysykää minulta kaikkea, mitä ikinä keksittekin! Minusta, Manusta, sukulaisteni koirista (pääasiassa mummon ja ukin koirasta siis pliis :D), meidän elämästämme, tulevaisuudesta, menneisyydestä, ihan mistä tahansa :) Vastaan kaikkiin asiallisiin kysymyksiin. Kysymysaikaa on 26.12.2013 asti! Vastaukset saatte luultavimmin seuraavana päivänä :)

Joten kysymään!

19. luukku

Sain pieniä piparkakkusydämiä joululahjaksi kaverilta ja Manu halus osansa :D Mikä kuva on teidän mielestänne paras? 

18. luukku

Tänään paisteltiin pipareita ja Manu tapitti vieressä. Jaujoja sai tuokin tompelo naamaansa :) Tänään käytiin kans kylillä tunnin lenkki ja riehu vähän kavereideni kanssa. Manuhan sai kunnon kohtauksen ja veti vaan kauheeta rallia häntä pyllyssä. Ja liukasta on, kunnon jäät tien pinnassa ♡

17. luukku

Nyt ei niin jouluinen luukku, mutta itselleni sen verran tärkeä asia.

http://www.pinterest.com/derime/pedigree-dogs-as-they-shouldnt-be/

16. luukku

Booring? No ei kai. Kuvaton. Ei ikinä. Kuvia on, mutta joulusta ei tietoakaan. Jaksa aina laittaa tänne kuvia siitä, kuinka Manu makaa oikealla kyljellään, vasemmalla kyljellään, Manu edestä ja takaa nukkumassa jne. 

Actionia peliin. Manu juoksee kuvassa karkuun pelottavaa hirviölumiukkoa.

15. luukku

Onpa ollu kauheen laiska sunnuntai :0 Iha  järkytys, kun tajuaa tehneensä ei mitään. Edes Manun kanssa en tehnyt muuta kuin kävin vedätyslenkillä, mikä oli päivän huonoin idea. Oma pinna oli kireällä ja Manu oli ihan vetelä paska, niin eipä siitä tullut yhtikäs mitään. Oma vikahan se oli, että lenkki meni penkin alle.  Oli ihan pakko äristä sille koko ajan, vaikkei se tietenkään tajunnut hölkäsen pöläystä, vaan mulkoili vaan kulmien alta. Mutta oikeasti. Eilen se veti koko ajan koirakerhon lenkillä ja tänään... vittu tänään se sitten vaan raahas itteään perässä... huoh. Ehkä me jätetään nää vetohommat vähäks aikaa ja kokeillaan joskus jonkun koirakaverin kaa. Ainaskii jouluna jos ei muuten.

14. luukku

Enää viis päivää koulua! Sitten kymmenen päivän hurmaava vapaus. Jouluksi tulee kunnon lössi koiria ja kokeillaan yhdessä varmaan vedätystä. Iiihhanaa!

(Hilpeä koira muuten)

13. luukku

Epäonnen päivän kunniaksi pieni leluohje!

Jokainen koiranomistaja tietää vettyneet ja haisevat lelunraadot, joihin ei haluaisi koskea pitkällä tikullakaan. No, tässä sellaisille pieni tuunausohje.

Narua semmoinen kivanpituinen pätkä. Ehkä metri. Kaikki vahvanpuoleinen käy. Tuo lanka kuvassa hiertää aika ikävästi paljaita käsiä, joten lelua käytetään ulkona.

Raato on tärkein osa. Siihen saa helposti solmittua narun, eikä ole enää täytteitä, mitkä voisivat tursuta ulos.

Tiukka umppari. Ja Manua kiinnosti hirveesti. Arvatkaa vaan miten se riemastu lelusta.

Vaikka kuva onkin vähän heilahtanut se kertoo täydellisesti Manun mielipiteen.

Tässä siis kuva valmiista lelusta. Halpa ja nopea ja versioita on lukemattomia.  Leikkimisen iloa!

12. luukku

Väsyttää tää joulusta höösääminen.

 Onneks ollaan jo puoli matkassa!

11. luukku

Oi ku(u)sipuu, oi ku(u)sipuu

ja lehväs uskolliset

10. luukku

Tästä on lähdetty...

 ...ja tähän on tultu

(jep, ekstra-jouluista. Ideat lopussa ehheh :D ja kiire)

9. luukku

Talviaktivointi!

Päätinpä tehdä postauksen koiran aktivoinnista talvella. Nämä ovat siis vain ideoita! Vain sinä itse tiedät mikä koirallesi sopii :)

 Luonnollisesti aktivointi on erilaista talvella kuin kesällä. Kovilla pakkasilla ei voi tehdä niin pitkää lenkkiä kuin lempeässä syyssäässä. Talvella koiraa pitää lämmittää, kesällä viilentää.

Mutta siis! Mitä kaikkea tehdä talvella, jotta koira ei kuole tylsyyteen, vaikka ulkona on kunnon lumimyräkkä, kylmä ja pimeää?

Harjoittele jonkinlainen temppu. Se voi olla vaikka jalkojen välistä pujottelu tai namin odottaminen kuonon päältä.

Piilottele herkkupaloja ympäri asuntoa ja anna koiran etsiä ne.

Piiloudu itse ja anna koiran etsiä.

Osta vaikka jonkinlainen aktivointileikki. Tai tee itse. Maitopurkkiin nameja, kongi? Samannäköisiä muovimukeja, joiden alle laitetaan nameja, eli ns. kuppipeli.

Aloittakaa koiratanssi ja harjoitelkaa temppuja siihen.

Venyttele koiraa.

Jos koira ei ihan räjähdä energiaa, niin pidä rokulipäivä, jos on järkky ilma.

Ulkonakin voi tehdä kauniina pakkaspäivänä vaikka mitä.

Lähde koiran kanssa pulkkamäkeen (jonnekin rauhalliseen paikkaan)

Tapaa koirakavereita.

Kaivelkaa lunta yhdessä.

Piilota herkkuja hankeen.

Ota potkuri esille ja kokeilkaa (isolla koiralla) vetämistä tai muuten vain lenkkeilyä vauhdikkaammin. En suosittele vilkkaalla paikalla.

0-kelillä tee lumipalloja ja viskele niitä koiralle.

Kokeilkaa koirahiihtoa.

Pitkä viikonloppu

Tuntui kauhean pitkältä viikonlopulta :0 Oli niin paljon tekemistä koko ajan, mutta tuntuu kuitenkin siltä, ettei mitään oo tullu tehtyy. Paitsi, että jalat ja hartiat vähän jumissa.

Perjantaina oli itsenäisyyspäivä ja tätini ja Tahvo tulivat junalla käymään. Ensiksi Tahvo muris ja uhitteli Manulle, kun päästettiin ne irti, mutta vietiin koirat sitten pikku kävelylle ja päästettiin pellolla vapaaks. Suurimman osan ajasta olivat nätisti.

Hetken päästä tulivat isovanhemmat Mantelin kanssa ja eno perheineen. Mantelihan otti komennon sikäli ja pojat pysy suurimman osan aikaa ruodussa kun vanharouva Manteli oli talossa. Käytiin laskemassa pienten serkkujen kansaa mäkeä ja koirat oli kiltiati ja sen jälkeen väsyneitä ravattuaan ylös alas mäkeä.

Lauantaina sitten lähettiin lapparin ja Kanelin onistajien kanssa lenkille pururadalle.  Kaivoin esille potkurin ja Manu jopa veti minua aina välillä ihan innoissaan. Harmi vain, kun ei ollu muuta kuin kaulapanta, niin se veto keskittyi ikävästi kaulan alueelle. Selvittiin perille ja  pojat leikki tosi nätisti. Paimenet vaan tykläs enemmän painimisesta ja Manu olis tahtonu juosta. Ja kiva kun hiihtäjä tuli vastaan niin Manu vetäö pultit ja hirvee hössötys ja uhoaminen. Hiihtäjä kyllä sanoi, ettei se haittaa, mutta kyllä minnuu ainakin vähän hirvittäs tommonen, jos en tuntis koiraa.

Kokeiltiin vähän rauhallisella tiellä vetämistä Manun ja lapparin kanssa. Pikkasen ne veti "kovaa". Koiratkin tykkäs. Hitsi, kun ei ollu valjaita.

Lenkin jälkeen raahauduttiin vielä kotiin ja Manu rättiväsyny. Itse lähdin kaverin luo yöksi, joten en tiedä mitä oli sinä iltana tehny.

Tänään ei olla tehty mitään superihmeellistä. Kävelin kaverin luota kotiin äidin heitettyä Manun minulle ja myöhemmin käytiin vielä pikkusella vetolenkillä valjaiden kanssa. Fiksailin vähän, jotta vedon rasitus olis mahollisimnan laajalla alueella. 

Ehin kaks tämmöstä ihme lenksukka juttua

Pujotin ne noin↑ molemmille puolille

Ja otin kaks samanpituista hihnaa ja laitoin ne potkurin tankoon kiinni.

Ja sehän veti. Kunnon sekunda-husky.

8. luukku

Tontturuumis.

 Kuolinsyy: kurkun viiltäminen auki, parran repiminen ja sisusten kaivelu

Ajankohta: 08.12.13 n. klo 19

Epäilyt: Manu the Äpärä

Ei alibia, löydetty ruumiin luota teon jälkeen. Takana useita samankaltaisia tekoja.

Jatkotoimenpiteet: Enemmän nakerrettavaa

Ei meille voi laittaa mitään joulukoristeita, kun Manu syö ne kaikki. Olikohan tuokin tonttu puoli tuntia pöydällä... Että niih... Pakko myöntää, että oli siistiä jälkeä saanu aikaan. Oikein nätisti oli liitoskohta aukaistu ja vähän vaan keritty täytteitä ottaa. Lähti koira aika ähäkkään kun tajusin mitä se oli tekemässä. 

Tontut varokaa, täällä yksi julma ei-tonttujen-ystävä. Tonttupataa odotellessa!

7. luukku

Wau! Enää 17 yötä jouluun!

6. luukku

Vauhdikasta itsepäisyyspäivää kaikille!

(Ja kai sitä itsenäisyyttäkin pitää juhlistaa. Love Finland ♡)

Mätsärit 1.12.13

Enhän mie nyt TIETENKÄÄN saanu tätä aihetta kasaan kuin vasta nyt...

Eli, viime sunnuntaina kello 12.40 kokka kohti Kerimäkeä ft. Kaneli ja sen emäntä. Kauhee hermostuneisuus ja paniikki. Ei oikeastaan kehässä pärjäämisestä, vaan että keretäänkö me ees sinne paikalle ennen kello kahta! Ja yhet kävi vielä vessassa matkalle... käkätin viimeisen vartin ihan hysteerisesti. Onneks Manu ja Kaneli oli takakontissa...

Noh, ehdittiin loppujen lopuksi ihan hyvin. Kello oli varttia vaille kaks kun koirat otettiin autosta. Tavattiin Manun kanssa vanhoja tuttuja viime kesän leiriltä. Ihastelivat(/kauhistelivat) miten Manu on kasvanut. Yhellä oli karjalankarhukoira, mikä heinäkuussa oli niiiin paljon isompi ku Manu ja aattelin sitä isoks... joo eipä tuntunukkaan ennää ku Manu on karauttanu ohi.. hups!

Mikäs siinä sitten odotellessa vetävän ja haukkuvan koiran kanssa. Namit kiinnosti välillä, välillä oltiin taas kuin pölkyllä päähän lyöty. Ymmärtäähän sen, Manu ei ole missään tottunut sellaiseen. 

Sinisiä ja punasia nauhoja ei jaeltu, vaan kaikki saman ryhmän tyypit survastiin samaan kehään. Pentujakin oli about 13. Jaettiin meidät kahteen ryhmään, mutta silti. Manu seiso ihan nätisti, mutta hampaiden kattominen ei ihan menny tuosta vain vaan väisti tuomaria ja pallien hipelöinnistä Manu ei tyksiny. Koko ajan en jaksanu Manua seisottaa, jottei kiinnostus kokonaan lakkaisi. Juoksu meni vähän loikkimiseks kun kuvitteli kai sillä saavansa nakin palan nyrkistä. Pitkäänhän siinä meni ennen kuin tuomari oli kaikki hipelöiny läpi.

Ei sijoituttu, mutta eipä tuo miun persettä kaivakkaan. Tarkoitushan oli just se kontaktin ottaminen kauheessa tungoksessa, paineessa ja melussa. Tyytyväisenä eteenpäin, itse ainakin olen Manusta ylpeä :)

(Jos ei sitä lasketa kun käämit meinas palaa pariin otteeseen. Oikeesti, varmaan maailman ärsyttävimpiä asioita on koiran haukkuminen/muriseminen just sellaselle EVVK leonbergille, joka makaa häkissä).

Jalat oli vähän jäässä parin tunnin kylmässä hallissa oleskelun jälkeen

Manu sai kotona palkkion upeasta suorituksesta ♥

Mikä toiselle on kauhistus on toisille iso harppaus eteenpäin :)

5. luukku

Kuvaussessio. Jouluista. No ei nyt oikeastaan. Juhlavaa. Ne ei nyt juuri sitäkään. Iloista. Juuuuh. Manu suorastaan jähmettyi paikalleen, ihme linssilude, mutta kyllä sen pään sain kääntymään namipalojen avulla. 

Olen ihan surkea jouluisissa postauksissa :D Ehkä tää tästä kun saa tonttuja seinille ja enemmän joulufiilistä. Jääks, joululahjatkin pitäisi hankkia ja kaikkea muuta kivaa...

Ai niin. Huomenna on itsenäisyyspäivä. Pitkä viikonloppu, jeih! Ja Manteli tulee käymään :)

4. luukku

Tonttuja prkl

Vielä mie ne nappaan!

3. luukku

Mitä tänä jouluna syötäisiin?

Meillä ainakin on mietitty jo, mitä jouluksi tehdään (sen verta iso lähisuku). On kinkkua, porkkana-, lanttu- ja perunalaatikkoo, kalaa, perunoita, salaatteja, karjalanpaistia jne...

Mutta mitä koiralle? Niille nyt kelpaa mikä vaan maistuva. Ehkä joulun kunniaks vois antaa vähän enemmän tähteitä ;) No ei nyt mitään sienisalaattia ehkä tai mitään luumurahkaa (en kyllä itekään söis). Mutta jostain karjalanpaistista Manu ainakin tykkäis. Ja ehkä parit possunkorvat vois antaa. Siitä varmaan on Manun jouluherkuttelu tehty, ellei se keksi jotain yltiöilkeää kuten syö suklaat. 

(Ei kai lyhyitä luukkuja? Kiirettä pukkaa...)