sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kaksi marjaa - puolukka ja banaani

Paitsi, ettei banaani ole marja. Mutta eihän Manustakaan voi olla varma, onko se jänis vai laiskiainen.

Anyways, meille ei todellakaan ole tulossa/tullut toista koiraa. Mutta Manteli-koiran olen saanut "hellään huomaani" maanantaihin saakka. Vanha rouva pitää pojan ruodussa (ainakin osittain) ja ekan päivän "OMFG SÄ OOT PARAS MÄ HALUUN LEIKKII SUN KANSSA" palvomisen jälkeen Manu on pikkasen rauhoittunut ja ehkä jopa tajuaa, että Manteli ei enää oikein jaksa, vaikka se kiihtyykiin nollasta sataan sekunnissa.


Nuorisotoimen kamerakin sattu mukavasti olemaan minulla, joten kuviakin otin ihan kivasti. Nyt vaan pitäisi jaksaa siirtää kuvat koneelle (en toki laiska tai mitään). On ollut sen verta kuuma, että mitään järisyttävää ei olla tehty. Hommailtu tuossa pihassa oikeastaan ja silti koirat vaikuttaa ihan tyytyväisiltä.


sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kesä ♥

Keskiviikko-perjantai välisenä yönä palasin Viron matkalta väsyneenä ja kassit täynnä tuliaisia. Muuten oikein mukava reissu ja tykkäsin Tartosta, mutta en tajua, miten yksi ihminen pystyy pilaamaan reissun niin monelta osin. 

Manu sai tuliaisiksi narulelun ja Manteli herkkutikkuja. Ihmiset saivat suklaan lisäksi jotain pientä tilpehööriä :)

Ihmeellisiä ei olla tehty, nähty tai koettu. Edes kunnon lenkkejä ei olla menty, mitä nyt tässä yksi päivä käytiin kokeilemassa pyörän kanssa juoksua, mikä meni siinä, että toinen mulkoilee minua erityisen pahasti ja jäätää koko ajan. Alko siitä hetkestä, kun laitoin valjaat päälle. En vain tajua, miten ne voivat lamaannuttaa tuon niin totaalisesti....

Manu on nyt pari kertaa saanut kunnon hepuleita ja vaan juossut, juossut ja juossut ympäri pihaa ja ärissyt mennessään. Ei toki huvittavaa, kun miettii minkälainen laiskimus se yleensä on.


Tänään sitten kävin vähän lähikaupassa ostelemassa. Manu sai luita ja koiranjauhelihaa, josta väsäsin nameja illalla, sekä jotain valmista namisätöstä, josta Manu tykkää. Manteli sai reissulta pesäpurua ja heinää, sekä annoin sille yhden herkkutikun, jota se on syönyt innolla.

Namien tekemisessä otin mallia Netta Stagen ohjeesta. Helppo tehdä ja Manu tykkäs ja sehän on tärkeintä!


Haluan vielä ilmoittaa kaikille, että The Palvelija on nyt virallisesti selvittänyt tiensä peruskoulusta! Seuraavaksi kohteena on Lappeenrannan lukio, joten siellä tavataan! Nyt hyvää, riemukasta, rauhallista, tarmokasta ja erityisesti teidän itsenne näköistä kesää!